Kalastuksen eri muodot

Jopa kaksi miljoonaa suomalaista kertoo harrastavansa kalastusta joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Suomi on satojen tuhansien järvien ja jokien maa, jonka lisäksi puhdas meri on lähellä. Kalavesiä löytyy näin lähes joka kunnasta. Kalastaminen saatetaan mieltää kovin tekniseksi harrastukseksi nykyään, mutta edelleen perinteinen onkiminen ja myös pilkkiminen talvisin on suosittua. Edellä mainittuihin kalastuksen muotoihin ei tarvitse myöskään ostaa erillistä kalastuslupaa.

Onkiminen

Vanhin kalastuksen muoto, jota on harjoitettu läpi historian. Onkimiseen vaaditaan vain siima ja tähän solmittu koukku, jossa on jonkinlainen syötti, kuten mato tai taikinaa. Yleensä siima on lisäksi liitetty pitkään vapaan. Onkimista harrastetaan eniten mökkikaudella. Saaliskalat ovat useimmiten pieniä ahvenia, särkiä tai lahnoja.

  • Sallittua lähes kaikissa vesistöissä – lukuun ottamatta vaelluskaloille tarkoitetut virtapaikat ja erikseen merkityt kalastuskieltoalueet.
  • Erillistä kalastuslupaa ei tarvitse ostaa
  • Vavan pituus voi olla jopa viisi metriä
  • Syöttinä toimii parhaiten maasta vastapoimittu mato
  • Parhaat kalastuspaikat ovat vesikasvillisuuden lähellä tai niiden keskellä, josta kalat hakevat suojaa. Tästä syystä myös laiturien vierusta on otollinen kalapaikka.

Heittokalastus

Myös virvelöintinä tunnettu heittokalastus on yksi suosituimpia kalastusmuotoja. Siinä uistinta heitetään vavan avulla otollisiin paikkoihin ja siima kelataan takaisin. Tämä saa uistimen liikkumaan vedessä kalojen tavoin, joka houkuttelee nälkäisiä saaliskaloja nappaamaan siihen.

  • Heittokalastuksen välineet: virvelöintiin soveltuva vapa, kela, vahvaa siimaa, peruke ja uistimia
  • Vavan rakenne määrittää kuinka painavat uistimet soveltuvat sille. Yleisesti vieheet painavat 15-40 grammaa
  • Nyrkkisääntönä, mitä ohuempi siima, sen pidemmälle se lentää
  • Lyhyet heitot ovat suositeltavia – 10-20 metriä on sopiva etäisyys, joka edesauttaa tarkkuutta ja tuntumaa uistimeen.

Pilkkiminen

Pilkkiminen on talvikalastusmuoto, jossa kaloja ongitaan jäähän kairatun reiän kautta. Aloittelija saattaa pitää tätä kalastuksen muotoa tylsänä, mutta oikealla asenteella ja hyvin varustautuneena kalastaminen jäällä voi olla rentoa ja jopa jännittävää puuhaa. Tämä kalastuksen muoto sopii mainiosti myös koko perheen harrastukseksi, johon lapset voi ottaa osaa. Tärkeää on kuitenkin huolehtia laadukkaasta ja lämpimästä vaatetuksesta. Lapsille sopivia talvivaatteita tarjoaa esimerkiksi Kids Brand Store, muiden merkkiliikkeiden ohella. Lisäksi kuumaa juotavaa on syytä olla mukana.

  • Kairattu reikä on 4-6 tuumaa (10-15 cm)
  • Paras pilkkiaika on aamuisin alku- tai lopputalvesta
  • Jäänaskalit ovat tärkeä turvavaruste erityisesti heikkojen jäiden aikaan
  • Otollisimmat pilkkipaikat ovat kesäisin kalastamisen tavoin esimerkiksi niemien kärjet ja ruovikkojen reunat. Kesään verrattuna, kalat oleskelevat kuitenkin hieman syvemmällä.

Pystypilkki

Perinteisin pilkkimisen muoto, jossa siimaa on kelalla runsaasti (25-50m) ja se on paksua (n. 0,3mm). Näin siiman pahasti sotkeutuessa, siitä on mahdollista katkaista osa pois ja jatkaa kalastusta. Vavat ovat normaaleja pilkkivapoja.

Mormuska

Edistyneempi pilkkimisen muoto, jossa siima on vastaavasti ohuempaa (n 0,10mm) ja vapa kevyempi ja herkempi. Syöttinä mormuskassa käytetään matojen lisäksi kalastuskaupoista saatavilla olevia surviaisen- tai kärpäsentoukkia. Saaliskalat ovat useimmiten pieniä ahvenia.

Perhokalastus

Klassinen kalastuksen muoto, jossa vieheet eli perhot ovat niin kevyitä, että kelluvat veden pinnalla. Tästä syystä siima on erityisen painavaa perhossiimaa. Yleisimmät perhostettavat kalalajit ovat taimen ja harjus. Perhokalastusta voi harjoittaa niin joissa, järvissä, kuin merelläkin.

  • Perhot muistuttavat pinnalta syövien kalojen normaalia ravintoa, kuten hyönteisiä
  • Perhot saa valmiina kaupasta tai ne voi sitoa itse
  • Vieheen sijaan heitetään raskasta siimaa

Leave a Reply