Kalastus on suomalaisille tärkeä harrastus
Kalastus on Suomen suosituimpia vapaa-ajan harrastuksia ja yksi kansallisen identiteetin peruspilareista. Joidenkin arvioiden mukaan jopa joka kolmas suomalainen kalastaa vapaa-aikanaan. Kalastus on monien vuosien jälkeen jälleen kasvussa ja erityisesti lasten ja yli 40-vuotiaiden kalastaminen on jatkuvasti lisääntymässä. Kalastus on perinteisesti ollut suomalaisille tärkeä ravinnon hankkimisen muoto, jolla on pyritty lisäämään valkuaisen saantia. Liha on ollut perinteisesti kallista, mutta kalaa on Suomen vesistöissä ollut aina yllin kyllin. Hyvinvoinnin kasvaessa ei Suomessa enää kalasteta pelkästään ravinnon takia, vaan yhtenä tärkeänä tekijänä on mahdollisuus luonnossa tekemiseen. Monille kalastajille saaliin saaminen voi olla lähinnä häiriötekijä, sillä suurin nautinto tulee siitä, kun pääsee rentoutumaan kauniiden maisemien lähelle. Kalastus on myös koko perheen harrastus, joka soveltuu niin lapsille kuin ikäihmisille.
Kalastus auttaa vesistöjen ylläpidossa
Useiden tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisten käyttämästä kalasta on tuontikalaa. Norjan lohi ja purkkitonnikala löytävät useammin suomalaisten lautaselle kuin kotimainen kala. Verrattuna tuontikalaan, kotimainen kala on usein myrkytön ja eettinen vaihtoehto. Suomalainen kala on oikeata lähiruokaa. Kalastaminen auttaa myös vesistöjemme laadun ylläpidossa, sillä vastuullinen kalastaminen poistaa fosforia vedestä. Ammattikalastuksella on tässä iso rooli, mutta pienissä järvissä, joissa ammattikalastaminen ei ole mahdollista, vapaa-ajan pyyntikin auttaa paljon. Tämän lisäksi kalastaminen auttaa kalakantojen pitämisessä terveinä.
Kaikki kalastaminen ei ole kuitenkaan hyvästä, mikä johtuu siitä, että monet kalalajit ovat Suomessa uhanalaisia. Tämä johtuu jokien patoamisesta, mutta myös kalastajien piittaamattomuudesta ja tietämättömyydestä. Nykyisin [salakalastajia uhkaavat rangaistukset: https://yle.fi/uutiset/3-10697062 ovat yhä suurempia]. Suomessa laittomasti pyydetyn kalan arvon menettämisseuraamus koskee lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, taimenta, harjusta, nieriää ja jokirapua. Myös siika kuuluu tähän listaukseen, mikäli se on kalastettu purosta tai joesta, joka laskee mereen. Kalastajan kannattaa suhtautua kieltoihin vakavuudella, sillä esimerkiksi järvilohen tapauksessa jo yhden lisääntymiskykyisen kalan pyytäminen vaikeuttaa lajin suojelua, eikä luonnon monimuotoisuutta voi enää saada sen menettämisen jälkeen takaisin.
Onneksi erityisesti nuorten kalastajien keskuudessa on nykyisin suosittua päästää kalat pyytämisen jälkeen takaisin luontoon, jolloin kalastamisesta aiheutunut riemu syntyy saaliskalan voittamisesta, ei sen syömisestä. Toki joidenkin arvioiden mukaan vapaaksi päästäminenkin voi vahingoittaa kalaa, mutta se on silti pienempi paha kuin lisääntymiskykyisen kutukalan tappaminen ja syöminen. Kalan oikeaoppista vapauttamista voi myös opiskella, jolloin riski kalan vahingoittumiseen pienenee.
Kalastus on monipuolinen harrastus
Kalastus on jännittävää ja sitä voi harrastaa monella eri tavalla. Mato-onki lienee Suomessa edelleen suosituin pyyntiväline, mutta myös verkoilla kalastetaan paljon. Perhostaminen ja uistelu ovat myös tasaisesti kasvattamassa suosiotaan. Talvella pilkkiminen tuo uuden ulottuvuuden kalastamiseen. Perinteisistä kalastusmuodoista mainittakoon vielä tuulastaminen, joskin se on joillain vesialueilla kiellettyä. Kalastusvälineistö riippuu tietenkin pyyntitavasta, mutta monet alan kaupat, kuten kellfri, tarjoavat erilaisia kalastustarvikkeita. Eri kalastustapoja kannattaa kokeilla avoimin mielin, sillä vaikka kokemus tekeekin kalastuksessa mestariksi, voi aloittajalla olla aina tuuria matkassa. Monille kalastus on nautinnollista yksin, jolloin on mahdollista olla omien ajatustensa kanssa. Toisaalta yhdessä kalastaminen on mukavan sosiaalista ja tervettä ajanvietettä. Jokaisen kalastajan on hyvä myös liikkua turvallisesti vesillä, jolloin haavereilta säästytään.
